Seutukaupunkien uudistumiskyvykkyys ja mittarit -selvitys
Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt Seutukaupunkien uudistusmiskyvykkyyttä, sen tekijöitä ja uudistumisen mittaamisesta. Selvityksessä tarkastellaan uudistumiskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Uudistumiskyky määritellään pitkän aikavälin kykynä löytää uusi kasvun taso. Selvityksessä kehitettiin 12 mittarin kokonaisuus, joka mahdollistaa uudistumiskyvyn monipuolisen arvioinnin. Mittaristo sisältää mm. TKI-toiminnan, yritysdynamiikan, koulutustason, maahanmuuttajien osuuden, laajakaistaverkon kattavuuden sekä osallisuutta kuvaavat mittarit.
Keskeiset muutostekijät ovat väestönkehitys, geopoliittiset muutokset ja julkisen talouden kiristyminen. Uudistumiskykyä voidaan vahvistaa yhteistyöllä, vihreän siirtymän investoinneilla ja osaamisen kehittämisellä. Kansallisen kaupunkipolitiikan rooli on mahdollistava, mutta seutukaupunkien oma aktiivisuus ja verkostomainen kehittäminen ovat ratkaisevia.
Selvityksen johtopäätöksissä korostetaan, että uudistumiskyky ei riipu kaupungin koosta, ja että tätä kehitettyä mittaristoa tulisi hyödyntää strategisena työkaluna sekä kansallisessa että paikallisessa kehittämisessä. Suosituksina esitetään mm. päätöksentekokulttuurin vahvistamista, tulevaisuustyön ja ennakoinnin hyödyntämistä, mittariston kehittämistä aikasarjaksi sekä mittariston käyttöä kansallisen kaupunkipolitiikan työkaluna.
Missä Ylivieska pärjäsi selvityksessä erityisen hyvin?
Yritysperustannassa Ylivieska on selkeä ykkönen seutukaupungeista yritysdynamiikassa, mikä on merkittävä vahvuus.
Yritysdynamiikassa Ylivieska on ykkösenä seutukaupungeista: 2,91% (v. 2024), mikä on selvästi positiivinen tulos ja ainoa seutukaupunki, jossa yritysten nettolisäys on yli 2%
Ylivieska on ykkösenä seutukaupungeista: 2,91% (v. 2024), mikä on selvästi positiivinen tulos ja ainoa seutukaupunki, jossa yritysten nettolisäys on yli 2%. Tämä tarkoittaa, että Ylivieskassa yritysdynamiikka on vahvaa ja uusia yrityksiä perustetaan enemmän kuin lopetetaan.
Koulutustasossa Ylivieska on viiden parhaan seutukaupungin joukossa nuorten aikuisten koulutustasossa. Aikuisväestöstä 33,59% on vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, mikä on selvästi seutukaupunkien keskiarvon yläpuolella. Tämä kertoo nuoren aikuisväestön hyvästä koulutustasosta. Kokonaisuutena koulutustaso muodostaa haasteen seutukaupunkien uudistumiskyvylle, mikäli koulutusta tai kouluttautuneita ei alueella ole, on se este uudistumiselle.
Laajakaistaverkko on Ylivieskassa yksi suurimmista nousijoista laajakaistaverkon kattavuudessa (76%, kasvua +52%-yksikköä vuodesta 2019). Tämä on yksi suurimmista parannuksista seutukaupungeissa ja mahdollistaa digitaalisten palveluiden ja etätyön kehityksen.
Ylivieska sijoittui hyvin vertailussa erityisesti yritysdynamiikan, koulutustason ja digitaalisen infrastruktuurin kehityksen osalta
Kokonaisuudessaan Ylivieska sijoittuu siis seutukaupunkien vertailussa hyvin erityisesti yritysdynamiikan, koulutustason ja digitaalisen infrastruktuurin kehityksen osalta. Kirittävää on useammalla uudistuskykyä tuottavalla osa-alueella.
** Ylivieskan kaupunki on seutukaupunkiverkoston jäsen. Seutukaupunki-status on 57 kaupungilla. Seutukaupunki on seutunsa keskus (ei maakuntakeskus), ja se on luontainen palveluiden, talouden ja elinvoiman keskus. Maakuntakeskusten lisäksi seutukaupungit ovat sen elinkeinoelämänsä tunteva Suomen selkäranka.
