Kylät ovat osa elinvoimaa

Tapahtumien Ylivieska, Kasvun Ylivieska, Mahdollisuuksien Ylivieska – kaikkiin noihin määritteisiin sopivat myös Ylivieskan kylät. Laskentatavasta riippuen Ylivieskassa on kymmenkunta kylää, joiden aktiivisuus ja toiminnallisuus vaihtelee. Monilla kylillä toiminta pyörii myös metsästysseuran tai muun harrasteseuran ympärillä, mutta kyläyhdistykset ovat monilla kylillä toiminnan alkulähteenä.

Ylivieskan kaupungin hallinnoima Potkua kasvuun kyliltä -hanke on toiminut vuoden verran. Hankkeen tavoitteena on ollut päivittää kylätietoja kaupungin suuntaan sekä nostattaa kyliä vahvemmin esille eri tilaisuuksissa ja viestinnässä. Nostattaa kylätietoisuutta sekä ylivieskalaisten keskuudessa että mielellään myös laajemmin.

Hankkeen vetäjänä minulla on ollut ilo tutustua ylivieskalaisten kylien toimintaan. Vuoden hanke on vain lyhyt raapaisu, mutta jo tässä ajassa olen vakuuttunut siitä, että kyliin kannattaa satsata. Ylivieska tunnistetaan edelleen kasvavana kaupan ja teollisuuden kaupunkina ja se on hyvä brändi. Sitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin ihmiset ja yritykset haluavat täällä pysyä ja tänne muuttaa.

Kasvavan taajama-alueen rinnalla voi hyvin kulkea myös kehittyvä haja-asutusalue. Viimeistään korona-aika osoitti meille kaikille sen, kuinka etuoikeutettuja olemme kun pystymme samoilemaan puhtaissa metsissä ja takapihoilta lähtee erilaisia luontopolkuja. Kylien huoltovarmuus on noussut puheenaiheeksi monissa valtakunnallisissa foorumeissa. Kylillä tunnetaan ja tiedetään, myös välitetään naapureista ehkä isoja keskuksia enemmän. Jos naapurin mummon valot eivät aamulla syty, niin syy siihen uskalletaan selvittää.

Kylätoiminta lepää vahvasti vapaaehtoisuuden varassa. Ulkopuoliset tahot kuvittelevat vapaaehtoistoimijoiden määrän usein vähän yläkanttiin. Todellisia aktiiveja on loppujen lopuksi vain muutamia per kylä ja heidän panokselleen on vaikea laskea euromääräistä summaa. Vapaaehtoistoimijat ovat mukana siksi, että haluavat pitää omat kylänsä elinvoimaisina ja ovat valmiita satsaamaan yhteiseen hyvään ilman rahallista korvausta. Hyvän mielen ja yhteisöllisyyden tunteen hintalappua ei vieläkään osata tarkasti määritellä, vaikka sitä nyt tarvittaisiin.

Nyt kun palvelurakenteet muuttuvat ja uskaltaisiko sanoa, että meno kovenee, niin kaikenlainen vapaaehtoistoiminnan arvo nousee entisestään. Jopa hyvinvointialue laskee osittain huolenpitoa kolmannen ja neljännen sektorin varaan. Yhdistysten tekemää työtä arvostetaan, mutta edelleen sen hinta määritellään liian alhaiseksi.

Potkua kasvuun kyliltä -hanke järjestään toukokuussa kaksi tapahtumaa, joihin odotamme osallistujia. Toukokuun alussa lähdemme linja-automatkalle Ylivieskan kylille ja sinne ovat tervetulleita mukaan. Toukokuun lopulla on vuorossa kylien iltatori, johon toivotan myös kaikki tervetulleeksi.

Miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta. Ylivieska tarjoaa mahtavat mahdollisuudet myös maalla-asumiseen, etäisyydet ovat sopivat ja maisemat sellaiset, joita kehtaa esitellä. Toivotaan, että Ylivieskassa löydetään yhteishenkeä ja hyvää tahtoa myös kylien elinmahdollisuuksien tukemiseen. Kylät tarvitsevat olkapäätä johon nojata ja tarjoavat samalla myös valtavaa potentiaalia moneen; asumiseen, yrittämiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Artikkelin kirjoitti: