Ratsastuskoulu rohkaisee kehittymään lajin parissa

Kuukauden elinvoimatarina.

Hevostarhat ja laitumet ovat tuttu näky Niemelänkylän peltomaisemassa. Hevosiin liittyvällä yritys- ja harrastustoiminnalla on täällä pitkät perinteet. Yksi uusimmista tulokkaista on Ylivieskan Ratsastuskoulu, joka toimii ravikeskuksen läheisyydessä.

Ratsastuskoulun perustaja Caro Sudhom on kotoisin Rantsilasta, jossa hänen perheellään oli aiemmin oma ratsastuskoulu. Hevosten parissa Sudhom onkin ollut pienestä pitäen: jo kuusivuotiaana hän auttoi varustamaan hevosia tuntiratsastajille.

Sudhom on koulutukseltaan ratsastuksenohjaaja ja opiskelee parhaillaan ratsastuksenopettajaksi. Hänellä on myös kilparatsastustaustaa SM-tasolta saakka.

– Oma ratsastuskoulu on ollut mielessäni jo pitkään. Näin pystyn itse vaikuttamaan siihen, millaiset hevoset ovat käytössä ja miten paljon ne tekevät töitä, Sudhom kertoo.

Hän tiesi, että Ylivieskassa olisi kysyntää ratsastustunneille. Alueelta löytyi myös sopiva vapaa talli entisen oriaseman tiloista. Vuokralle saatu talli ja mahdollisuus käyttää maneesia olivat ratkaisevia tekijöitä paikan valinnassa.

Sudhom muutti hevosineen Ylivieskaan elokuun alussa ja käynnisti ratsastuskoulutoiminnan parin viikon kuluttua muutosta.

Tallissa on tällä hetkellä kahdeksan tuntihevosta, ja lisäksi muutama hevonen on karsinapaikalla vuokralla. Ratsastustunteja tarjotaan kaiken tasoisille ratsastajille alkeista edistyneimpiin. Asiakkaiden ikähaarukka ulottuu 7-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin.

– Asiakkaita on löytynyt yllättävän hyvin, ja aikuiset ovat nykyään merkittävä asiakasryhmä. Moni on harrastanut nuorempana ja haluaa nyt aloittaa uudelleen, Sudhom kertoo.

Hän uskoo, että yksi syy ratsastusharrastuksen suosioon löytyy arjen hektisyydestä.

– Hevosten kanssa saa hetkeksi irtautua digitaalisesta maailmasta ja keskittyä hetkeen. Se on rauhoittavaa ja palkitsevaa.

Sudhom itse painottaa ratsastusta urheilulajina. Hän haluaa tarjota oppilaille mahdollisuuden kehittyä niin pitkälle kuin tahtoa ja mahdollisuuksia riittää.

– Opettajana haluan olla napakka mutta reilu. Lähtötasosta riippumatta tärkeintä on into oppia. On ollut hienoa nähdä, kuinka aloittelijatkin voivat kehittyä jo lyhyessä ajassa. Se antaa motivaatiota tähän työhön.

Yritystoiminnan käynnistäminen Ylivieskassa sujui mutkattomasti. Sudhomilla oli ennestään oma toiminimi, jonka kautta hän oli työskennellyt. Ylivieskan elinvoimapalveluista hän sai käytännön neuvoja ja apua esimerkiksi laskelmien tekemiseen.

Seuraavaksi Sudhomin tavoitteena on hakea Suomen Ratsastajainliiton jäsentalliksi ja ehkä tulevaisuudessa työllistää myös muita.

Talliyrittäjän työ on monipuolista ja vaativaa. Samaan aikaan täytyy huolehtia niin hevosista ja tallin arjesta kuin asiakaspalvelusta ja yrityksen hallinnoinnista. Päivät ovat usein pitkiä.

– Jaksan tehdä tätä työtä, koska minulla on vahva palo siihen. Myös hevosten kehittymisen seuraaminen on palkitsevaa. On hienoa nähdä, miten jokin tietty hevonen oppii ja alkaa toimia hyvin vaikkapa aloittelevien ratsastajien kanssa, Sudhom toteaa.

Kuvat ja teksti: Hanna Perkkiö